Sitoutumaton Keskustan äänenkannattaja

Toinen juttu joka sattui Pienvittuilijan silmään, oli keskustelu Sipilän ”talo-lahjoituksen” ympärillä.

Keskustelu oli pitkälti täysin ennalta arvattavissa olevaa. Kaleva sen sijaan yllätti niin, että mätkähti.

Kaleva suorastaan lyttäsi kaiken Sipilän lahjoitukseen kohdistuvan arvostelun asiattomana.

”Voi herranen aika”, tokaisee Pienvittuilija lainaten Heikki Uusitalon (ilmeisesti jutun kirjoittaja) sanoja ja jatkaa samalla toiston linjalla.

Poliittisia päättäjiä pitää voida kritisoida ilman, että arvostelijat leimataan. Tähän leimaamiseen ei saisi syyllistyä ainakaan maakunnan riippumattomaksi julistautuva pää-äänenkannattaja.

Jutun pohjalta tulee väkisinkin mieleen, että Kaleva onkin sitoutumaton Keskustan äänenkannattaja.

Poliittinen kritiikki on korvaamattoman tärkeää, eikä sitä saa vaientaa, mikäli emme halua paluuta Kekkoslovakiaan.

Hieman pääjutun ulkopuolinen Pienvittuilijan mielipide Sipilän talo-lahjoitukseen on selkeä:

”Tehdään nyt kertalaakista asia selväksi: Aina, kun poliitikko astuu tekoihin, niihin on sisällytetty aimo annos poliittista peliä. Samaan aikaan kun hallitus Sipilän johdolla leikkaa pienituloisilta eläkeläisiltä, työttömiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä, on hyvä nostattaa heikoista huolehtivan ja hädästä huolestuvan valtionjohtajan imagoa tarttumalla pakolaisongelmaan. Varsinkin, kun maan kakkospuolueena on rasistisista mielipiteistään tunnettu Persut.  Äänten siirtyminen Perujen riveistä Kepulle, sopii Sipilän pirtaan paremmin kuin rusinat pullaan.

Sipilän tempauksessa voi tosiaan puhua kovan linjan arvojohtamisesta. Samalla kun isketään leikkaavalla oikealla köyhiä ja hädässä olevia leukaan, silitetään vasemmalla toista hädässä olevaa ryhmää.

Jos kyseessä olisi politiikan ulkopuolelta tuleva miljonääri, niin talon luovuttamista olisi tosiaan voinut pitää puhtaasti hyvänä tekona. Nyt ei voi. Poliitikko joka ei tee teoillaan politiikkaa ei ole oikea poliitikko.

Poliitikko Sipilän teko oli poliittinen ja piste sen perään.”

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kommentti-sipilalla-muka-ketunhanta-kainalossa/706216/

Kommentti: Sipilällä muka ketunhäntä kainalossa?

Kotimaa 5.9.2015 12:54 | päivitetty 5.9.2015 13:09

Heikki Uusitalo

Ei niin pientä hyvää tekoa, etteikö netissä möyhyävä kansanosa saa käännettyä sitä negatiiviseksi. Puhumattakaan siitä, jos hyvä teko sattuu olemaan mittaluokkaa suurempi.
Juuri näin kävi Juha Sipilän kohdalla tänään. Välittömästi kun Sipilä oli Ylen Ykkösaamussa ilmoittanut antavansa kotitalonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, sosiaalisen median kanavissa alkoi lennellä epäilyjä, että Sipilällä on ketunhäntä kainalossa.
Osa epäili Sipilän hakevan ra3tkaisullaan vain myönteistä imagoa. Toiset arvelivat Sipilän jotenkin hyötyvän taloudellisesti. Ehkä hänelle maksetaan jotain kautta vuokraa talosta. Tai ehkä tämä on jonkinlainen verotekninen ratkaisu.
Voi herranen aika.
Tehdään nyt kertalaakista asia selväksi: Aina, kun poliitikko astuu sanoista tekoihin – pöydän takaa eturiviin – se on raskaan sarjan arvojohtamista. Ja kun sen tekee pääministeri kansaa jakavassa asiassa, merkitys on suunnaton.
Pakolaisongelmaa tämä ei ratkaise, mutta Sipilän teolla on nimenomaan arvojohtamisena paljon isompi merkitys kuin millään puheilla tai julistuksilla.
Siksi on aivan toisarvoista edes miettiä, onko Sipilällä tässä asiassa ketunhäntä kainalossa vai ei. Sillä ei nimittäin ole mitään merkitystä.